Valitse sivu

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kaupungeille maksuttomia työpajoja Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen. Rahoitus löytyi Lisää liikettä -hankkeesta. 

Harrastamisen Suomen mallia on Imatralla viety eteenpäin kolme lukuvuotta. Tuloksiakin on saatu aikaan. Kolmessa koulukeskuksessa toimii tänä keväänä seitsemäntoista kerhoa.

Ensimmäisiä vuosia on kuitenkin leimannut tietynlainen yksin puurtamisen tunne monella taholla. Koordinaattori on vaihtunut useaan otteeseen, ja toimintaan on ollut vaikea luoda pysyvyyttä ja laatua.

Viime syksynä uutena koordinaattorina aloitti pitkän linjan nuoriso-ohjaaja, Tuula Silventoinen. Hän sai apua työhönsä paikalliselta liikunnan aluejärjestöltä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n (EKLU) lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Lasse Heiskanen ja Silventoinen kutsuivat koolle Lisää liikettä -hankkeen Työpajan, jonne kaikki Imatran Harrastamisen Suomen mallissa toimivat tahot haluttiin mukaan.

– Istuimme pöydän ääressä ja kartoitimme nykytilaa valmiin kysymyslomakkeen pohjalta. Kysely herätti paljon keskustelua ja avasi silmiä. Se oli oikea lähtölaukaus yhteiselle pohdinnalle, Silventoinen kertoo.

Koulun rooli vahvistuu

Kartoituksessa ilmeni, että vaikka koulut toimittivat viestiä eteenpäin ja mahdollistivat kerhotoiminnan tiloissaan, eivät ne kokeneet olevansa osa Harrastamisen Suomen mallia. Koulujen vahvempi sitouttaminen valittiinkin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi.

– Käytännössä menin rehtoritapaamisiin ja kerroin, mitä kouluilta odotetaan ja mitä voimme antaa. Tämä on selkiyttänyt tilannetta, koordinaattori kertoo.

Lisäksi huomattiin, että yhteistyötä täytyy tiivistää myös muiden kouluissa tapahtuvien harrastustoimijoiden ja hankeryhmien kanssa.

Myös kerhojen markkinointiin haluttiin panostaa aiempaa enemmän. Imatralla kerhoihin ei oteta ilmoittautumisia, vaan lapset saavat mennä paikalle vapaasti. Sitoutuminen on ollut hyvää, sitten kun lapsi on löytänyt harrastuksen.

– Markkinoinniksi ei kuitenkaan riitä esite ilmoitustaululla. Aiommekin järjestää kaikissa koulukeskuksissa Harrastuspäivän, joissa kerhot saavat esitellä toimintaansa ja lapsi voi kokeilla eri harrastuksia.

Yhteistyötä halutaan tiivistää myös kaupungin viestintäosaston kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhtenäinen Etelä-Karjalan harrastuskalenteri.

– Tehostamme suunnittelua ja teemme siitä koordinoidumpaa vuosikellojen ja ohjausryhmien tapaamisten avulla, Silventoinen kuvailee toimintatapamuutosta.

Aluejärjestöltä valmiit työkalut

Silventoinen kiittelee, että EKLU:n kädenojennus osui juuri oikeaan hetkeen ja että apu on ollut asiantuntevaa.

– Aluejärjestöllä on vahva tuntemus Harrastamisen Suomen mallista ja hyvät suhteet urheiluseuroihin, mikä auttaa jatkossakin. Kartoitus ei kuitenkaan keskittynyt liikuntaan ja urheiluun, vaan Harrastamisen Suomen mallin kokonaisuuden kehittämiseen, Silventoinen muistuttaa.

Työpaja ja yhdessä keskustelemalla tehty nykytilan kartoitus olivat Silventoisen mielestä erinomaisia työkaluja, jotka auttoivat näkemään toimintaa kaikkien osallisten kannalta.

– Työpajoissa hahmottui selkeästi, missä olemme ja mitä asioita pitää työstää, että pääsemme minne haluamme Harrastamisen Suomen mallissa Imatralla mennä.

Työpajan jälkeen monta kehitysaskelta on jo otettu, sillä se on vasta lähtölaukaus yhteistyölle. Avoin keskustelu ja eri osapuolten kuuleminen olivat koordinaattorista työpajan ydintä. Yhteistyötä on helpompi jatkaa, kun on muutaman kerran istunut saman pöydän ääressä.

—-

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Se avaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta. Mallin avulla halutaan lisätä yhdenvertaisuutta, antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus viettää aikaa perheen ja kavereiden kanssa, ja vähentää yksinäisyyttä.

Harrastamisen Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kaikille kunnille maksuttomia Harrastamisen Suomen mallin Työpajoja ja Nykytilan kartoitus -työkalun. Toiminta on osa Lisää liikettä -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.  Kysy lisää oman alueesi Liikunnan aluejärjestöltä.

Teksti Maija Arosuo.

Share This