Kirsti Siekkinen (vasemmalla), Mervi Lehtola ja Liisa Reinola vaihtoivat ajatuksia onnistuneen SeAMK Sports -hankkeen päätösseminaarin jälkeen. (Kuva: Kirsi Kuusisto)
Kohtuupienellä rahalla on saatu paljon aikaan ja luotu liikuntapalveluja korkeakouluopiskelijoiden arkeen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikunnan vastuualue on vuodesta 2011 lähtien jakanut korkeakouluille kehittämisavustuksia reilu kolme miljoonaa euroa, mikä käytännössä tarkoittaa noin 40 liikuntahanketta, kertoi Opiskelijoiden liikuntaliiton korkeakoululiikuntaliikunnan erityisasiantuntija Jussi Ansala Seinäjoella tänään. Hän oli yksi SeAMK Sports –liikuntahankkeen (1.1.2018 – 31.10.2021) päätösseminaarin puhujista.
Ansalan mukaan ulkokuntosalit ovat myös monien korkeakoulujen nykytrendi. Noin vuoden ajan sellainen on ollut myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käytössä, juuri liikuntahankkeen ansiosta. Hankkeella on kehityspäällikkö Mervi Lehtolan mukaan myös muita liikuntaa edistäneitä asioita.
– Hanke on edistänyt opiskelijoiden arjen liikunnallisuutta. On järjestetty lajikokeiluja, taukojumppia ja tehty välinehankintoja. Hyvinvointipassin kehittäminen ja saattaminen valtakunnalliseen käyttöön onnistui hankkeessa yli odotusten, kertoi Lehtola. Hyvinvointipassi on tarjolla opintojaksona viiden opintopisteen arvoisesti kaikkien alojen opiskelijoille.
Lisäksi Lehtola kertoi hankkeella olleen myös ”piilo-opetussuunnitelma”: se vahvisti opiskelijoiden ajattelua omasta hyvinvoinnista. Hankkeen työntekijänä toimi liikuntasihteeri Liisa Reinola.
Yllätyskyykyillä veri kiertämään
Terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä toi esiin Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tuloksia vuodelta 2016. Otos kattoi 4,8 prosenttia kohderyhmän opiskelijoista. Uuden kyselyn tuloksia odotellaan vielä tämän vuoden lopulla.
– Henkinen hyvinvointi koettiin vuoden 2016 kyselyssä huonoksi, mutta kokonaisuutena tilanne oli hyvä. Nuoret ovat yleensä optimistisia elämänsä ja terveytensä suhteen, totesi Siekkinen.
Kyselyyn vastanneista opiskelijoita 33 prosenttia kertoi kokevansa runsaasti stressiä. Sitä aiheuttivat esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Siekkinen totesikin, että opiskeluinto oli alhaisella tasolla.
Vuoden 2016 tutkimuksessa oli uutena mukana kysymys istumisen määrästä arkipäivisin. Mediaani istumisen tuntimäärille oli 10,75 tuntia. Vain 16 prosenttia opiskelijoista istui päivän aikana alle kahdeksan tuntia.
Liialliseen istumiseen käytettiin myös päätösseminaarissa hyviä ehkäisykeinoja: yllätyskyykyt saivat veren kiertämään ja tauot edistivät oppimista.
