Liikunnasta hyvinvointia
PLU liikuttaa Pohjanmaata vauvasta vaariin
Koulutukset
Leirit
Työpaikkaliikunta
Urheilugaala
Koulutukset
Ajankohtaista
PLU:n toimisto selvitti valtakunnallisesti: Liikunnallisille EU-hankkeille 115 M€ julkista tukea vuosina 2017-2020
Järjestyksessään kuudes raportti liikuntaa laaja-alaisesti edistävistä EU-hankkeista julkaistiin EU-aamukahvien yhteydessä 23.11.2021.
Kaikkiaan vuosina 2017-2020 liikunnallisia EU-hankkeita löydettiin hankerekistereistä 1.399 kpl.
Em. hankkeiden kokonaiskustannusarviot nousivat lähes 280M€ ja julkinen tuki yli 115M€.
– PLU:n toimialueelta hankkeita kertyi lähes 200, ja niiden julkinen tuki oli yli 10M€ neljän vuoden aikana.
Mittava, syys-marraskuussa 2021 tehty selvitystyö tuotti yhteenvetoraportin ja hankelistauksen. Raportti tehtiin osana PLU:n hallinnoimaa EU Sport 2021-hanketta, pääkirjoittajana toimi PLU:n erityisasiantuntija Timo Hämäläisen ohjauksessa hankekoordinaattori Anni Kettunen.
Katso lisää EU-rahoitussivuilta! (linkistä ohjaus Liikunnan aluejärjestöjen nettisivuille)
Marraskuun uutiskirje ilmestynyt
Kuva: Liikunnan aluejärjestöt
Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n marraskuun uutiskirjeen aiheita:
- Anne Heinon työnkuva laajeni
- Pohjanmaan Urheilugaala Hotelli-Ravintola Almassa 29.1.2022
- Seuratuen 2022 haku jo marraskuussa
- PLU:lle haetaan työnsuunnittelijaa
- Vuosikokous 1.12.
- EU-aamukahvit Teamsissä 23.11.
- PLU muuttaa joulukuussa
- Koulutuksia
Voit tilata 11 kertaa vuodessa ilmestyvän uutiskirjeemme MAKSUTTA sähköpostiisi. Tilauslomake on etusivullamme.
Uutiskirjeemme ilmestyy tänä vuonna vielä 7.12.
Suomi on liikunnan edistämisen kärkimaita EU:ssa
Maailman terveysjärjestö WHO Eurooppa laatii yhdessä Euroopan unionin kanssa kolmen vuoden välein vertailun EU neuvoston fyysisen aktiivisuuden suositusten toteutumisesta EU-jäsenmaissa (EU Physical Activity Country Factsheets). Tietoa kerätään maittain väestön fyysisestä aktiivisuudesta ja terveyttä edistävään liikuntaan tähtäävistä poliittisista toimista, liikunnan edistämisen poikkihallinnollisuudesta, olemassa olevista liikuntasuosituksista eri ikäryhmissä ja niiden toteutumisesta sekä koulu- ja työpaikkaliikunnan toimenpiteistä ja määristä. Lisäksi tuotetaan teemakohtaisia raportteja.
Tuoreen raportin mukaan voidaan havaita yleinen parannus jäsenmaiden indikaattoreissa vuosien 2015 ja 2021 välillä, vaikka 2018 jälkeen kehitys on ollut hitaampaa. Esimerkiksi 74% maista on edistänyt ikäihmisten liikuntaa, 74% liikuntaa työpaikalla, 89% maista on panostanut liikunnanopettajien koulutukseen, 78 % on avannut laajemmin liikuntapaikkoja sosiaalisesti heikommille väestöryhmille ja 85% on laatinut kansalliset suositukset terveysliikunnalle. WHO:n raportin mukaan pandemia on näyttänyt, miten tärkeä on lähiympäristö ja mahdollisuus päästä liikkumaan osana jokapäiväistä elämää.
Suomen maaraportissa voi tutustua tarkemmin toimiin ja ohjelmiin, joilla Suomessa edistetään liikuntaa eri tavoin ja eri väestöryhmissä, kuten lapset ja nuoret, ikäihmiset, liikuntarajoitteiset, etniset vähemmistöt ja sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat väestöryhmät. Raportissa mainitaan esimerkiksi Liikkuva koulu, Fiksusti kouluun ja Liikkuvat aikuinen -ohjelmat, harrastamisen Suomen malli, liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset ja Suomi toimii/Suomi harrastaa -kampanja.
– Maaraporttien perusteella nähdään, että Suomi kuuluu terveysliikunnan edistämisessä EU:n kärkimaiden joukkoon, kertoo maaraporttityön koordinoinnista Suomessa vastannut kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueelta. Suomella on toimia kaikissa 23:ssa indikaattorissa, ja ne ovat erittäin laaja-alaisia ja monipuolisia. Suomessa toteutettava työ on myös hyvin poikkihallinnollista.
Opetus- ja kulttuuriministeriö edustaa Suomea Euroopan Unionin ja Maailman terveysjärjestö (WHO) Euroopan terveysliikunnan yhteyspisteverkostossa (focal points network). Yhteyspisteverkoston tehtävänä on koordinoida tiedonkeruu kansallisesti sekä toimia EU:n ja WHO Euroopan tukena tiedonkeruun valmistelussa, toimeenpanossa ja raportoinnissa sekä liikunnan edistämistoimien toimeenpanossa Euroopassa.
Lähteet:
• WHO:n raporttiLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Finland fact sheetsLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Lisätiedot:
Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen, etunimi.sukunimi@gov.fi
Paralympiakomitea ja Invalidiliitto: Jokaisella oltava yhdenvertainen mahdollisuus liikkua luonnossa
Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus liikkua luonnossa, toteavat Invalidiliitto ja Paralympiakomitea luonnon virkistyskäytön strategiaa koskevissa lausunnoissaan.
Yhdenvertaisuus tulisi huomioida paremmin luonnon virkistyskäytön strategian sanavalinnoissa, joissa ei pitäisi tehdä oletuksia luonnossa liikkumisen ja toimimisen tavoista. Tiedossa on, että valtaosa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Luontoympäristön merkitys liikkumispaikkana on keskeinen kaikille, myös vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille. Usein heille, joille luonnossa liikkumisen terveyttä edistävät vaikutukset voisivat olla kaikkein suurimmat, luontoon pääsy voi olla kaikkein hankalinta.
– On vastuullista, että luonnossa liikkujien moninaisuus, kuten eri tavoin vammaiset ihmiset, huomioidaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa esteettömien ja saavutettavien luontoreittien, -kohteiden ja -palvelujen lisäksi myös laajempaa asenteiden ja ajattelutavan muutosta, sanoo Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen.
– Jokamiehenoikeuksien sanamuotoja tulisi päivittää, jotta kaikki luonnossa liikkuvat ja luontoelämyksistä nauttivat voisivat kokea kuuluvansa yhdenvertaisesti näiden oikeuksien piiriin. Muun muassa apuvälineitä käyttävät henkilöt tulisi huomioida jokamiehenoikeuksissa paremmin, sanoo Paralympiakomitean projektipäällikkö Petri Rissanen.
YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa
Luonnon virkistyskäyttöön vaikuttavat osaltaan myös yhdenvertaisuuslaki ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa huomioimaan, että vammaisuus, toimintakyky tai terveydentila eivät estä julkisten palveluiden, kuten lähivirkistysalueiden, kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteiden esteetöntä käyttöä. YK:n vammaisyleissopimus puolestaan velvoittaa Suomea edistämään esteettömyyttä ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen osallistumisen edellytyksiä yleisesti yhteiskunnassa ja harrastamisessa sekä virkistys- että vapaa-ajan toiminnoissa. Tämä edellyttää vammaisten ihmisten pääsyä mm. luontokohteisiin ja luontopalveluiden käyttöä yhdenvertaisesti muiden kanssa, todetaan Invalidiliiton lausunnossa.
Esteettömyys avainasemassa
Invalidiliitto ja Paralympiakomitea korostavat lausunnoissaan esteettömyyden merkitystä luontokohteissa. Väestöstä noin 15 prosenttia on vammaisia henkilöitä. Kun mukaan lasketaan ikääntyneet, jotka käyttävät apuvälineitä sekä lapsiperheet, joilla on mukana lastenrattaat, korostuu esteettömyyden merkitys entisestään. Kotimaiseen luontomatkailuun liittyy toistaiseksi vähän hyödynnetty kasvupotentiaali koskien esteettömiä ja saavutettavia luontomatkailukohteita ja -palveluja, järjestöt lausuvat.
Jos esteettömyys huomioidaan etukäteen, vältytään jälkikäteen tehtäviltä muutostöiltä. Tällä hetkellä luontokohteiden taukopaikkojen, tulipaikkojen, laitureiden ja lintutornien rakentamisessa ei mietitä esteettömyyttä, mainitaan Paralympiakomitean lausunnossa.
Hallitusohjelmakirjausta toteuttamassa
Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus luonnon virkistyskäytön strategian laatimisesta. Ympäristöministeriön koordinoiman työn on tarkoitus valmistua siten, että valtioneuvoston periaatepäätös luonnon virkistyskäytöstä syntyisi vuoden 2021 lopulla. Ensimmäistä kertaa laadittava kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia ulottuu vuoteen 2030 saakka.
Invalidiliitto, Paralympiakomitea ja monet muut järjestöt ovat tuoneet lausunnoissaan esiin jäsenistönsä kannalta keskeisiä näkökulmia, jotka huomioimalla voidaan suomalaisen luonnon virkistyskäyttöä lisätä ja kehittää siten, että jokaisella on todellinen mahdollisuus nauttia luonnossa liikkumisesta.
Työnsuunnittelijan paikka auki
ESR-rahoitteinen ”Vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta -kehittämishanke” (VETO-hanke) pyrkii asiakaslähtöisesti yhdistämään työllistämisen ja elintapojen kehittämisen.
Työtä on tehnyt lupaavin tuloksin kaksi päätoimista työvalmentajaa sekä osapäiväisesti toimivat elintapaohjaaja ja projektipäällikkö.
Nyt hankkeemme on edennyt siihen vaiheeseen, että täydennämme ryhmäämme
maahanmuuttajapilotin työnsuunnittelijalla Seinäjoen seudulla ajalle 1.1.-31.12.2022
Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja hankealueen kunnat sekä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry. Maahanmuuttajapilotin työnsuunnittelijan toimialuetta on koko Seinäjoen alue ja työsuhde on kokoaikainen.
Valittavalta henkilöltä toivomme seuraavia ominaisuuksia:
- riittävä kokemus työelämästä, mitä täydentää monipuolinen koulutustausta
- kokemusta maahanmuuttajien kanssa toimimisesta, mielellään työllistämisnäkökulmasta
- ratkaisukeskeinen ja tavoitteellinen ohjausote
- hyvä suomen ja englannin kielen taito
- tietokoneen ja Teams-sovelluksen peruskäyttötaidot
- vähintään B-ajokortti
- oma-aloitteisuutta ja kykyä toimia osana tiimiä
Toimita hakemuksesi viimeistään 15.11.2021 mennessä PLU:n aluejohtaja Aino-Maija Sirenille osoitteeseen aino-maija.siren@plu.fi .
Liitä hakemuksen liitteeksi ansioluettelo.
- Lisätietoja tehtävästä antaa projektipäällikkö (oto) Timo Hämäläinen (timo.hamalainen@plu.fi), p. 050 585 0461 tiistaina 2.11. klo 13-16 tai keskiviikkona 3.11. klo 9-11.
KATSO HAKUILMOITUS LINKISTÄ: Hakuilmoitus_työnsuunnittelija_marras2021
Lisätietoja VETO-hankkeesta löydät täältä: https://plu.fi/hankkeet/veto-hanke/
Yhteistyökumppanit
