Valitse sivu

Liikunnasta hyvinvointia

PLU liikuttaa Pohjanmaata vauvasta vaariin

Koulutukset

Koulutus on yksi PLU:n tärkeimmistä osa-alueista: tuotamme laadukasta ja käytännönläheistä koulutusta sekä avoimena että tilauskoulutuksena.

Leirit

Leirit ovat liikuntaleirejä, joille jokainen lapsi ja nuori voi osallistua: mukaan pääsevät myös vasta-alkajat ja ensimmäistä kertaa lajia kokeilevat.

Työpaikkaliikunta

Tarjoamme harrasteliikunnan palveluita yhteisöille sekä yksittäisille liikkujille yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa.

Urheilugaala

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n ja Pohjanmaan Urheilutoimittajat ry:n vuosittain yhdessä järjestämä pohjalaisen liikunnan ja urheilun juhlailta.

Ajankohtaista

Toukokuun uutiskirje ilmestynyt

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n toukokuun uutiskirjeen aiheita:

 

  • poikkeus kesän aukiolossa: toimisto suljettu viikot 28 ja 29
  • Unelmien liikuntapäivä 10.5.
  • OKM:n seuratukea sai alueellamme 10 seuraa. Haastattelussa tuensaajista West Coast Vikings Cheerleaders ja Seinäjoen Voimistelijat. Uutisen kuvassa Seinäjoen Voimistelijoiden toiminnanjohtaja Anne Tarpio.
  • VETO+ hanke myös seurojen ja yhdistysten apuna
  • jäsenseuraesittelyssä Jalasjärven Ampujat ry
  • Pyöräily- ja Harrastusviikot meneillään
  • PLU oli yhteistyökumppanina Liikkuva ja oppiva yhteisö -seminaarissa Seinäjoella
  • PLU:n koulutuksia

    PLU uutiskirje toukokuu 2024

Unelmien liikuntapäivä 10.5.: kaikenlaisen liikkumisen kokeilu- ja pop up -päivä

Unelmien liikuntapäivä perjantaina 10.5. rakentuu ihmisten omille ideoille, kokeiluille ja yhdessä tekemiselle yli raja-aitojen. Se on kaikenlaisen liikkumisen pop up -päivä, johon kuka tahansa voi osallistua ja järjestää tapahtumia. Unelmien liikuntapäivää on toteuttamassa suuri joukko eri toimijoita yhdessä. Sitä ovat edistämässä lukuisat liikunta-, urheilu- ja terveysorganisaatiot sekä kunnat.
Päivä voi täyttyä esimerkiksi avoimista harjoituksista, pihaleikeistä, metsäseikkailuista, kävelykokouksista, taukojumpista, pyörälenkeistä ja lajikokeiluista. Kuka tahansa voi järjestää iloisen liikkumisen tapahtuman ja olla mukana rakentamassa liikkumisen juhlapäivää. Tapahtumia voivat järjestää esim. kunnat, koulut ja päiväkodit, urheiluseurat, yhdistykset, yritykset, työyhteisöt ja yksityishenkilöt ympäri maan.

Päivän tavoitteena on innostaa ihmisiä liikkumaan ja löytämään uusia tapoja liikkua. Jos perjantai 10.5. ei ole ajankohdaltaan sopiva, voi Unelmien liikuntapäivää viettää jonain muunakin päivänä. Pitäkää etkot tai jatkot – pääasia on, että liike lisääntyy!
Lähde: Suomen Olympiakomitea 

Lisätietoja Unelmien liikuntapäivästä

Harrastamisen Suomen mallin työpajan osallistujat Imatralla: ”Vihdoin tiesimme, mitä olemme yhdessä tavoittelemassa!”

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kaupungeille maksuttomia työpajoja Harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen. Rahoitus löytyi Lisää liikettä -hankkeesta. 

Harrastamisen Suomen mallia on Imatralla viety eteenpäin kolme lukuvuotta. Tuloksiakin on saatu aikaan. Kolmessa koulukeskuksessa toimii tänä keväänä seitsemäntoista kerhoa.

Ensimmäisiä vuosia on kuitenkin leimannut tietynlainen yksin puurtamisen tunne monella taholla. Koordinaattori on vaihtunut useaan otteeseen, ja toimintaan on ollut vaikea luoda pysyvyyttä ja laatua.

Viime syksynä uutena koordinaattorina aloitti pitkän linjan nuoriso-ohjaaja, Tuula Silventoinen. Hän sai apua työhönsä paikalliselta liikunnan aluejärjestöltä. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n (EKLU) lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä Lasse Heiskanen ja Silventoinen kutsuivat koolle Lisää liikettä -hankkeen Työpajan, jonne kaikki Imatran Harrastamisen Suomen mallissa toimivat tahot haluttiin mukaan.

– Istuimme pöydän ääressä ja kartoitimme nykytilaa valmiin kysymyslomakkeen pohjalta. Kysely herätti paljon keskustelua ja avasi silmiä. Se oli oikea lähtölaukaus yhteiselle pohdinnalle, Silventoinen kertoo.

Koulun rooli vahvistuu

Kartoituksessa ilmeni, että vaikka koulut toimittivat viestiä eteenpäin ja mahdollistivat kerhotoiminnan tiloissaan, eivät ne kokeneet olevansa osa Harrastamisen Suomen mallia. Koulujen vahvempi sitouttaminen valittiinkin yhdeksi kehittämisen painopisteeksi.

– Käytännössä menin rehtoritapaamisiin ja kerroin, mitä kouluilta odotetaan ja mitä voimme antaa. Tämä on selkiyttänyt tilannetta, koordinaattori kertoo.

Lisäksi huomattiin, että yhteistyötä täytyy tiivistää myös muiden kouluissa tapahtuvien harrastustoimijoiden ja hankeryhmien kanssa.

Myös kerhojen markkinointiin haluttiin panostaa aiempaa enemmän. Imatralla kerhoihin ei oteta ilmoittautumisia, vaan lapset saavat mennä paikalle vapaasti. Sitoutuminen on ollut hyvää, sitten kun lapsi on löytänyt harrastuksen.

– Markkinoinniksi ei kuitenkaan riitä esite ilmoitustaululla. Aiommekin järjestää kaikissa koulukeskuksissa Harrastuspäivän, joissa kerhot saavat esitellä toimintaansa ja lapsi voi kokeilla eri harrastuksia.

Yhteistyötä halutaan tiivistää myös kaupungin viestintäosaston kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön yhtenäinen Etelä-Karjalan harrastuskalenteri.

– Tehostamme suunnittelua ja teemme siitä koordinoidumpaa vuosikellojen ja ohjausryhmien tapaamisten avulla, Silventoinen kuvailee toimintatapamuutosta.

Aluejärjestöltä valmiit työkalut

Silventoinen kiittelee, että EKLU:n kädenojennus osui juuri oikeaan hetkeen ja että apu on ollut asiantuntevaa.

– Aluejärjestöllä on vahva tuntemus Harrastamisen Suomen mallista ja hyvät suhteet urheiluseuroihin, mikä auttaa jatkossakin. Kartoitus ei kuitenkaan keskittynyt liikuntaan ja urheiluun, vaan Harrastamisen Suomen mallin kokonaisuuden kehittämiseen, Silventoinen muistuttaa.

Työpaja ja yhdessä keskustelemalla tehty nykytilan kartoitus olivat Silventoisen mielestä erinomaisia työkaluja, jotka auttoivat näkemään toimintaa kaikkien osallisten kannalta.

– Työpajoissa hahmottui selkeästi, missä olemme ja mitä asioita pitää työstää, että pääsemme minne haluamme Harrastamisen Suomen mallissa Imatralla mennä.

Työpajan jälkeen monta kehitysaskelta on jo otettu, sillä se on vasta lähtölaukaus yhteistyölle. Avoin keskustelu ja eri osapuolten kuuleminen olivat koordinaattorista työpajan ydintä. Yhteistyötä on helpompi jatkaa, kun on muutaman kerran istunut saman pöydän ääressä.

—-

Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Se avaa uusia mahdollisuuksia, innostaa mukaan ja kokeilemaan uutta. Mallin avulla halutaan lisätä yhdenvertaisuutta, antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus viettää aikaa perheen ja kavereiden kanssa, ja vähentää yksinäisyyttä.

Harrastamisen Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö.

Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat kaikille kunnille maksuttomia Harrastamisen Suomen mallin Työpajoja ja Nykytilan kartoitus -työkalun. Toiminta on osa Lisää liikettä -hanketta, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.  Kysy lisää oman alueesi Liikunnan aluejärjestöltä.

Teksti Maija Arosuo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli 3,8 miljoonaa euroa seuratukea

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt liikunta- ja urheiluseuroille 3 810 700 euroa seuratoiminnan kehittämistukea. Seuratuen avulla lisätään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri kokoisissa seuroissa järjestämällä harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille matalan kynnyksen toiminnan kautta.

Seuratukea myönnettiin yhteensä 312 hankkeelle. Niistä uusia hankkeita on 183 ja jatkoa aiemmalle hankkeelle 129. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 695. Seuratukea haetaan vuosittain paljon ja avustusta pyritään hankekriteerien täyttyessä myöntämään aina myös uusille hakijoille tai seuroille, joille ei aikaisemmin ole avustusta myönnetty.

Avustusta saaneissa hankkeissa nousee esiin seuratoiminnan monimuotoisuus ja laaja kirjo.
–  On ilahduttavaa, että seuroissa halutaan vähentää drop outia. Se on tärkeää nuoren liikkumisen ja harrastamisen jatkumisen kannalta, mutta myös seuran elinvoimaisuuden kannalta. Seuroissa tarvitaan nuoria myös erilaisiin tehtäviin ja järjestämään toimintaa. Tänä vuonna lähes 200 hankkeessa on sisällä drop outin vähentäminen, liikunta, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist toteaa.

Drop outia vähennetään perustamalla erityisesti yli 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille omia harrasteryhmiä, ottamalla nuoria mukaan seuran kehittämiseen sekä kouluttamalla nuoria ohjaaja-, toimitsija- ja tuomaritehtäviin. Lisäksi on hankkeita, joissa toteutetaan nuorten haluamaa toimintaa.
Perheliikuntaa, monikulttuurisuutta ja soveltavaa liikuntaa kehittävissä hankkeissa tavoitetaan myös hyvin seuratuen ydin. Harrastamisen kustannuksien hillitseminen erityisesti juuri harrasteryhmien toiminnassa on tärkeä seuratuen tavoite. Avustetuissa hankkeissa on myös toimenpiteitä, jolloin osa avustuksesta menee suoraan lasten ja nuorten liikunnan tukemiseen muun muassa seuraan hankittavien välineiden muodossa.

Myönnetyt avustukset ja lisätietoja seuratuesta
Linkistä aukeavalla OKM:n sivulla on listattu avustusta saaneet hakijat ja myönnetyt avustukset. Avustus maksetaan seuran tilille lähiviikkoina. Kaikki hakijat (yht. 695) saavat päätöskirjeen postitse seuran viralliseen osoitteeseen.
Päätöskirje tulee lukea huolella ja säilyttää, kunnes hanke on päättynyt ja avustuksen käytöstä on tehty ohjeiden mukainen selvitys. 

Uutisen kuva: Liikunnan aluejärjestöt

Liikunnan aluejärjestöt edistivät liikkumista ja liikuntaa vuonna 2023

Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset ovat yhteiskunnalle vuosittain jo yli 4,7 miljardia euroa. Vähäinen fyysinen aktiivisuus altistaa useille yleisille sairauksille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Koko maan kattavat Liikunnan aluejärjestöt toimivat merkittävänä voimana suomalaisten liikunnallisen elämäntavan kehittämisessä yli laji- ja kuntarajojen. Aluejärjestöjen perustehtävänä on edistää suomalaisten hyvinvointia liikunnan ja urheilun avulla.
– Aluejärjestöt osallistuivat aktiivisesti valtakunnallisen Liikkuvat-kokonaisuuden edistämistyöhön sekä alueellisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Verkostojen avulla aluejärjestöt tuovat yhteen tärkeitä toimijoita, kuten kaupunkeja, kuntia ja hyvinvointialueita. Kaikkiin tilaisuuksiimme osallistui viime vuonna yli 200 000 henkilöä, toteaa Liikunnan aluejärjestöjen kollegion puheenjohtaja Aino-Maija Siren.

– Liikunnassa ja urheilussa ei olla pitkään aikaan eletty täysin valtionavun varassa, esimerkiksi liikunnan aluejärjestöjen vuosittainen tuki on alle 30 prosenttia niiden 16 miljoonan euron kokonaistulokertymästä. Se on kuitenkin se moottori, jolla arvokas terveyshaittoja ennaltaehkäisevä työ pidetään käynnissä ja mahdollistetaan 12 miljoonan euron lisäarvon saanti liikunnan kautta yhteiskunnalle, Siren lisää.

Aluejärjestöjen sydämen asiana liikkumisen ja elinvoimaisen seuratoiminnan edistäminen

Liikunnan aluejärjestöt vahvistavat seurojen elinvoimaisuutta, edistävät seurojen vastuullista toimintaa sekä lisäävät seuratoimijoiden osaamista. Lisäksi aluejärjestöt kouluttavat ja luovat verkostoja päivittäisen liikkeen lisäämiseksi alue- ja kuntatasolla. Vuonna 2023 panostettiin erityisesti jäsenyhteisöjen ja kohderyhmien tukemiseen.
– Ruohonjuuritaso on todella tärkeä. Suomalaisessa yhteiskunnassa liikunnan ja urheilun aseman kehittämisessä on monia haasteita, esimerkiksi liikkumattomuus ja urheiluseurojen tulevaisuus puhumattakaan kasvavista valtionavustusten leikkauksista. Kehysriihen suunnitellut lisäleikkaukset vaarantavat jo liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan, toteaa Suomen Liikunnan Alueiden kehityspäällikkö Heidi Pekkola huolestuneena ja toivoo päättäjiltä viisautta.

Liikunnan aluejärjestöt järjestivät vuoden 2023 aikana noin 20 600 tilaisuutta, joihin lukeutui muun muassa koulutus- ja kehittämistilaisuuksia seuratoimijoille, kuntatoimijoille ja yritysten henkilökunnalle. Tilaisuuksissa lisättiin osaamista ja valmiuksia liikunnan edistämiseen eri yhteisöissä.

Edellisvuosien tapaan aluejärjestöt innostivat ihmisiä liikkumaan päivittäin ja edistivät terveellisiä elämäntapoja. Liikunnan aluejärjestöt ovat palauttamassa toimintakykyä Suomen vahvuudeksi sekä taklaamassa yhteisiä haasteita, joita ovat liikkumattomuus ja liian vähäinen liikkuminen. 

Avainluvut vuonna 2023:

 

  • Jäsenyhteisöjä: 2 655
  • Koulutustilaisuuksia: 3 381
  • Osallistujia koulutuksissa: 38 045
  • Sparraus- ja konsultointitapaamisia: 6 555
  • Osallistujia sparrauksissa: 15 686
  • Tilaisuuksia yhteensä: 20 584
  • Osallistujia tilaisuuksissa: 202 469
  • Liikevaihto: 16 miljoonaa euroa

Yhteistyökumppanit

PLU sosiaalisessa mediassa

Share This