Esteettömyyteen ja saavutettavuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, jotta kaikilla on yhdenvertainen mahdollisuus liikkua luonnossa, toteavat Invalidiliitto ja Paralympiakomitea luonnon virkistyskäytön strategiaa koskevissa lausunnoissaan.

Yhdenvertaisuus tulisi huomioida paremmin luonnon virkistyskäytön strategian sanavalinnoissa, joissa ei pitäisi tehdä oletuksia luonnossa liikkumisen ja toimimisen tavoista. Tiedossa on, että valtaosa väestöstä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Luontoympäristön merkitys liikkumispaikkana on keskeinen kaikille, myös vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille. Usein heille, joille luonnossa liikkumisen terveyttä edistävät vaikutukset voisivat olla kaikkein suurimmat, luontoon pääsy voi olla kaikkein hankalinta.
– On vastuullista, että luonnossa liikkujien moninaisuus, kuten eri tavoin vammaiset ihmiset, huomioidaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa esteettömien ja saavutettavien luontoreittien, -kohteiden ja -palvelujen lisäksi myös laajempaa asenteiden ja ajattelutavan muutosta, sanoo Invalidiliiton vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen.
– Jokamiehenoikeuksien sanamuotoja tulisi päivittää, jotta kaikki luonnossa liikkuvat ja luontoelämyksistä nauttivat voisivat kokea kuuluvansa yhdenvertaisesti näiden oikeuksien piiriin. Muun muassa apuvälineitä käyttävät henkilöt tulisi huomioida jokamiehenoikeuksissa paremmin, sanoo Paralympiakomitean projektipäällikkö Petri Rissanen.

YK:n vammaisyleissopimus velvoittaa 

Luonnon virkistyskäyttöön vaikuttavat osaltaan myös yhdenvertaisuuslaki ja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa huomioimaan, että vammaisuus, toimintakyky tai terveydentila eivät estä julkisten palveluiden, kuten lähivirkistysalueiden, kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteiden esteetöntä käyttöä. YK:n vammaisyleissopimus puolestaan velvoittaa Suomea edistämään esteettömyyttä ja vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen osallistumisen edellytyksiä yleisesti yhteiskunnassa ja harrastamisessa sekä virkistys- että vapaa-ajan toiminnoissa. Tämä edellyttää vammaisten ihmisten pääsyä mm. luontokohteisiin ja luontopalveluiden käyttöä yhdenvertaisesti muiden kanssa, todetaan Invalidiliiton lausunnossa.

Esteettömyys avainasemassa 

Invalidiliitto ja Paralympiakomitea korostavat lausunnoissaan esteettömyyden merkitystä luontokohteissa. Väestöstä noin 15 prosenttia on vammaisia henkilöitä. Kun mukaan lasketaan ikääntyneet, jotka käyttävät apuvälineitä sekä lapsiperheet, joilla on mukana lastenrattaat, korostuu esteettömyyden merkitys entisestään. Kotimaiseen luontomatkailuun liittyy toistaiseksi vähän hyödynnetty kasvupotentiaali koskien esteettömiä ja saavutettavia luontomatkailukohteita ja -palveluja, järjestöt lausuvat.
Jos esteettömyys huomioidaan etukäteen, vältytään jälkikäteen tehtäviltä muutostöiltä. Tällä hetkellä luontokohteiden taukopaikkojen, tulipaikkojen, laitureiden ja lintutornien rakentamisessa ei mietitä esteettömyyttä, mainitaan Paralympiakomitean lausunnossa.

Hallitusohjelmakirjausta toteuttamassa

Pääministeri Sanna Marinin johtaman hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus luonnon virkistyskäytön strategian laatimisesta. Ympäristöministeriön koordinoiman työn on tarkoitus valmistua siten, että valtioneuvoston periaatepäätös luonnon virkistyskäytöstä syntyisi vuoden 2021 lopulla. Ensimmäistä kertaa laadittava kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia ulottuu vuoteen 2030 saakka.
Invalidiliitto, Paralympiakomitea ja monet muut järjestöt ovat tuoneet lausunnoissaan esiin jäsenistönsä kannalta keskeisiä näkökulmia, jotka huomioimalla voidaan suomalaisen luonnon virkistyskäyttöä lisätä ja kehittää siten, että jokaisella on todellinen mahdollisuus nauttia luonnossa liikkumisesta.