Ilman toimintakykyistä kansaa Suomi on pulassa. Kansalaisten toimintakyvyn kannalta saamme ikäviä uutisia jokaisen ikäryhmän kohdalta. Tämä on koko yhteiskunnan yhteinen haaste.

Viime viikolla julkaistussa LIITU-tutkimuksessa reilu kolmasosa 7–15-vuotiaista saavutti liikkumissuosituksen. Futura-lehdessä julkaistavan UKK-instituutin tekemän vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan vuonna 2040 alle heikon kestävyyskunnon rajan jää jopa 43 prosenttia 50-vuotiaista miehistä. 60-vuotiaista jo noin kaksi kolmasosaa on tuolloin kestävyyskunnoltaan heikon tason rajan alapuolella ja 70-vuotiaista 87 prosenttia.
Ensimmäisenä yhteiskunta joutuu varmasti tilille siitä, miten liikkumattomuus vaikuttaa työurien pituuteen. Jo tällä hetkellä fyysisesti vaativiin ammatteihin valmistuu henkilöitä, jotka eivät selviydy työn vaatimuksista. Tiedon puute ei käy syyksi ummistaa silmiä. Iso kuva on ollut selvä jo vuosikymmeniä.
Viimeisimmät tutkimustulokset ovat herättäneet kysymyksiä, mitä tilanteelle on tehtävä ja mitä on tehty.Eri toimintojen vaikuttavuutta on myös peräänkuulutettu.

15 Liikunnan aluejärjestöä ovat tehneet järjestöistä ehkä eniten työtä juuri päivittäisen liikkeen lisäämiseksi eri elämänalueilla paikallisesti. Toteutamme ja jalkautamme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamia valtakunnallisia liikunnan edistämisohjelmien Liikkuvat-kokonaisuuden suunnitelmia kädet savessa ja verkkarit päällä. Koulutamme varhaiskasvattajia ottamaan liikuntaa entistä luontevammin ja vahvemmin mukaan arjen toimintoihin. Näissä toiminnoissa on vuosittain mukana yli 10 000 varhaiskasvattajaa koko maassa. Koulumaailmassa on myös tehty työtä toiminnallisen opetuksen, ja siinä liikkeen lisäämisen puolesta. Olemme olleet muuttamassa koulupäivää aktiivisemmaksi mm. kouluttamalla 6000 välkkäriohjaajaa sekä vaikuttaneet koulupäivän rakenteiden muuttumiseen liikkeelle suotuisemmaksi. Rakenteissa on huomioitu pitkät välitunnit ja harrastaminen koulupäivän yhteydessä.

Erilaisten leiritoimintojen ja kerhojen kautta olemme tuoneet seuratoimintaa kymmenille tuhansille lapsille tutummaksi ja toimineet sitä kautta väylänä löytää seurojen toiminnat.
Toisella asteella on painotettu opiskelijoille ja opettajille tauottamisen ja liikkeen merkitystä oppituntien/opiskelupäivän aikana. Tilaisuuksissa kohdataan vuosittain n. 2 800 opiskelijaa ja 300 opettajaa.
Levitämme hyviä käytäntöjä työpaikoille fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja palautumisessa erilaisilla koulutus-, testaus-, kartoitus- ja lajikokeiluilla.

Elinvoimaisen seurakentän kehittäminen on aluejärjestöjen yksi keskeisimmistä toimintamuodoista.
Sparraamme seuroja kehittämään toimintaansa laadukkaammaksi, virtaviivaisemmaksi ja paremmin paikallisten liikkujien tarpeisiin vastaavaksi.
Olemme kouluttaneet vuosittain noin 40 000 henkilöä lisäämään muiden liikettä. Koulutettavina on ollut mm. seuratoimijoita, varhaiskasvattajia, opettajia, valmentajia ja ohjaajia. Vuosittain toiminnoissamme on liikkunut noin 300 000 henkilöä.  Ei voitane siis sanoa, että mitään ei ole tehty. Missä tilanteessa olisimme, jos edellä mainittuja toimenpiteitä ei olisi tehty?

Nykyinen moderni elämä haastaa koko maailmaa toden teolla. Fyysistä aktiivisuutta ei enää tarvita arjen toimissa. Toisaalta ilman fyysistä toimintakykyä emme pärjää yhteiskuntana.

Tämä on koko yhteiskunnan yhteinen haaste ja sen ratkaisemisessa tarvitaan kaikkia mahdollisia yhteiskunnan osa-alueita; perheitä, seuroja, kouluja, kuntia ja päättäjiä. Haastammekin kaikki mukaan varmistamaan suomalaisten toimintakyvyn.

Liikunnan aluejärjestöt
Lisätietoja Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n osalta:
aluejohtaja Aino-Maija Siren p. 0400 268 761