Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on myöntänyt vuoden 2020 valtionavustukset liikuntaa edistäville järjestöille. Avustuksen kokonaissumma 42 305 000 euroa jaettiin 124 järjestölle.

– Liikuntajärjestöjen avustuksilla luodaan edellytyksiä liikunnan moniarvoiselle kansalaistoiminnalle. Avustusten ensisijainen tarkoitus on kehittää laajapohjaista liikunnan kansalaistoimintaa Suomessa. Niiden avulla tarjotaan myös elämyksiä kilpa- ja huippu-urheilussa sekä monipuolisia harrastus- ja osallistumismahdollisuuksia, ministeri Hanna Kosonen painottaa.

Liikunnan palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen Olympiakomitea 6,6 miljoonaa euroa.

Lajiliitoista suurimmat avustukset saivat Suomen Palloliitto (2,1 miljoonaa euroa), Suomen Jääkiekkoliitto (1,5 miljoonaa euroa), Suomen Salibandyliitto (1,2 miljoonaa euroa), Suomen Hiihtoliitto (1,1 miljoonaa euroa) ja Suomen urheiluliitto (1,0 miljoonaa euroa).

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on meneillään avustusjärjestelmän kehittämistyö, jonka tavoitteena on selkeyttää avustuskriteerejä ja luoda läpinäkyvyyttä. Uusi järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2021.

– Järjestöjen toiminnan helpottamiseksi uudistuksessa pyritään luomaan pitkäjänteisyyttä, jotta järjestöillä olisi alustava tieto avustuksen tasosta useammaksi vuodeksi kerrallaan, ministeri Hanna Kosonen kertoo.

Myönnetyt avustukset ja lisätietoja liikuntaa edistävien järjestöjen avustuksesta

Lisätietoja: ylitarkastaja Hannu Tolonen, p. 02953 30314

Kehittämisavustuksen tarkoituksena on tukea liikunnallisen toimintakulttuurin muodostumista lukio- ja ammatilliseen koulutukseen. Pyrkimyksenä on, että jokainen opiskelija liikkuu vähintään tunnin päivässä. Avustuksella tuetaan Liikkuva opiskelu -ohjelman toimeenpanoa.

Avustusta voivat hakea lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät.

Avustukset haetaan aluehallintovirastoista.

Avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille lukioihin ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kohdistuvaan toimintaan. Kehittämisavustusta voi hakea koulutuksen järjestäjälle kokonaisuudessaan tai sen joillekin oppilaitoksille, toimipisteille tai yksiköille.

Hakuaika alkaa 31.1.2020.
Hakuaika päättyy 6.3.2020 klo 16.15.

Aluehallintovirastot pyrkivät tekemään päätökset 31.5.2020 mennessä. Hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

• Liikuntalaki (390/2015)
• Valtionavustuslaki (688/2001)

Linkki hakuohjeisiin

Tiedote 6.2.2020

Kuntia ja työpaikkoja kaivataan mukaan yhteistyöhön

Vuoden alussa on aloittanut toimintansa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Liikkuva aikuinen -ohjelma, jonka tavoite on kunnianhimoinen ja kirkas: saada työikäiset liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi.

Liikkuva aikuinen -ohjelma jatkaa 25 vuotta sitten perustetun, vuoden lopussa toimintansa päättäneen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman perintöä. Liikkuva aikuinen -ohjelman toteutuksesta vastaa Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likes.

Uudella ohjelmalla riittää työtä, sillä 80 % työikäisistä ei liiku tarpeeksi. Liikkumaton ja passiivinen elämäntapa heikentää ihmisten elämänlaatua ja aiheuttaa samalla yhteiskunnalle yli kolmen miljardin euron vuotuiset kustannukset muun muassa sairaanhoitokuluina ja työstä poissaoloina. Kuntatasolla tämä tarkoittaa kymmenien, jopa satojen miljoonien eurojen kustannuksia vuodessa kunnan koosta riippuen.

Liikkuva aikuinen -ohjelma etsii tilanteeseen ratkaisuja. Työssä on kaksi pääväylää:

2. Työpaikat halutaan herätellä näkemään liikunta ja riittävä fyysinen kunto keinona ylläpitää henkilöstön työkykyä. Liikunnan hyödyt fyysiselle kunnolle, ajattelulle, oppimiselle, muistille ja luovuudelle ovat kiistattomat. Liikkuva aikuinen -ohjelma tarjoaa liikunnan monipuoliseen hyödyntämiseen tietoa ja toimintamalleja.
3. Kuntia patistetaan tarjoamaan liikuntaneuvontaa vähän liikkuville. Tavoitteena on, että tasalaatuista liikuntaneuvontaa saa joka kunnassa samaan tapaan kuin esimerkiksi fysioterapiaa. Palvelu on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa.

Työn pääpainopisteiden lisäksi Liikkuva aikuinen -ohjelma muun muassa pitää yllä miesten hyvinvointiin keskittyvää Olipa kerran mies -sivustoa, järjestää fyysisen kunnon roadshow-mittauksia sekä organisoi vuosittain työyhteisöille suunnatun Porraspäivät-tapahtumaviikon.

Uusi ohjelma puhuu erityisesti arkisen aktiivisuuden ja liikkumisen puolesta. Ohjelma tekee myös työtä sen eteen, että yhteiskuntaa rakennetaan liikkumista suosivaksi kaikille, olipa elämäntilanne mikä hyvänsä.

Kehtaa, viitsi, uskalla! Katso, miten aktiivisuudesta tehdään uusi normaali: www.liikkuvaaikuinen.fi

Lisätietoja:

Jyrki Komulainen
ohjelmajohtaja
0500 542 193

Annamaija Manninen
vs.viestintäpäällikkö
044 769 5384

Olympiakomitean hallitus päätti kokouksessaan uusista toimenpiteistä häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ehkäisemiseksi sekä hyväksyi urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman. Lisäksi hallitus keskusteli SM-viikon jatkosta vuoden 2021 jälkeen ja huippu-urheilulain selvitystyöstä. 

 Muita ajankohtaisia asioita olivat vuosien 2021-2024 hallituksen valintaprosessin läpikäynti sekä urheilun oikeusturvalautakunnan valitusmaksuista ja sihteerien palkkioista päättäminen. Myös Suomen Olympiajoukkueen valintapäivät Tokion olympialaisiin sovittiin. 

 Eettisten asioiden tutkinta ja kurinpito pitää keskittää 

 Olympiakomitean hallitus haluaa käynnistää yhdessä Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) kanssa selvityksen mahdollisuudesta keskittää eettisten asioiden rikkomuksien tutkinta ja kurinpito. Hallitus linjasi kokouksessaan, että niin ongelmien ennaltaehkäisyä kuin välitöntä puuttumista epäkohtiin tulee parantaa kehittämällä valmentajaosaamista ja koulutusta sekä lisäämällä neuvontaa.  

 Hallitus päätti myös selvittää valmentaja- ja ohjaajalisenssijärjestelmän käyttöönoton mahdollisuudet sekä mahdollisuuden matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen sovittelumenettelyn käyttöönottoon. Hallitus totesi myös keskustelussaan, että käytettävissä olevat resurssit eivät ole tällä hetkellä riittävät ja tämä tulee huomioida jatkosuunnittelussa. 

 Urheiluyhteisön vastuullisuusohjelma hyväksyttiin 

 Olympiakomitean hallitus hyväksyi urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman. Vastuullisuusohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa.  Urheiluyhteisön tavoitteena on vastuullinen liikunta ja urheilu.  

 Vastuullisuusohjelman mukaan turvallisessa toimintaympäristössä kukaan ei koe kiusaamista, häirintää tai muuta epäasiallista käytöstä.  Vastuullisuusohjelma koostuu viidestä osa-alueesta: hyvä hallinto, turvallinen toimintaympäristö, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, ympäristö ja ilmasto sekä antidoping.  

 SM-viikon jatkoa selvitetään  

 Hallitus päätti syksyllä 2018 kolmivuotisesta suunnitelmasta SM-viikon järjestämiseksi vuosina 2019-2021. Vuoden 2019 SM-viikko järjestettiin Vantaalla ja vuoden 2020 SM-viikko viime viikonloppuna Joensuussa. Kesällä 2021 SM-viikko järjestetään Salossa. Hallitus keskusteli SM-viikon jatkosta vuoden 2021 jälkeen ja päätti, että viikon jatkamisen edellytykset tulee selvittää.  

 Hallitus keskusteli myös meneillään olevasta huippu-urheilulain selvitystyöstä ja linjasi, että lainsäädännössä tulee selventää urheiluun ammattina liittyvät sosioekonomiset kysymykset siten, että urheilijat ovat yhdenvertaisessa asemassa suhteessa yleiseen työntekijöiden asemaan Suomessa. Lisäksi hallitus näkee, että kilpa- ja huippu-urheilun erityispiirteet tulee huomioida osana huippu-urheilun edistämiseksi tarkoitettua lainsäädäntöä.  

 Hallitus totesi myös, että huippu-urheilun edistäminen edellyttää selkeää johtamista ja, että huippu-urheilun tulee olla selkeästi järjestöjohtoista. Jäsenjärjestöjen mandaatilla toimivalla Olympiakomitealla tulee olla nykyistä kattavampi mahdollisuus jakaa huippu-urheiluun liittyviä valtionavustuksia. Tämä edellyttää selventävää lisäystä liikuntalakiin siitä, että huippu-urheilua johtaa Olympiakomitea. Olympiakomitean näkemyksen mukaan liikuntalaista tulee lisäksi poistaa kirjaus, että liikunnan ja urheilun rahoitus katetaan ensisijaisesti rahapelivoittovaroista.  

 Vuosien 2021-2024 hallituksen valinta  

 Hallitus kävi läpi vuosien 2021-2024 hallituksen valintaprosessin ja hyväksyi ehdollepanotoimikunnan ohjesäännön esitettäväksi kevätkokouksen päätettäväksi. Esitys ehdollepanotoimikunnan kokoonpanoksi hyväksytään kevätkokouksen päätettäväksi hallituksen kokouksessa 21.4.  

 Hallituksen esitykset ehdollepanotoimikunnan ohjesäännöksi ja ehdollepanotoimikunnan kokoonpanoksi päätetään kevätkokouksessa 26.5. Ehdollepanotoimikunta hakee Olympiakomitean jäseniltä ja urheilijavaliokunnalta esityksiä syyskuun alkuun mennessä, hakee itsenäisesti ehdokkaita, järjestää kaikkien ehdokkaiden avoimen esittelytilaisuuden syyskuussa Sporttitalossa ja valmistelee kirjallisen esityksen 15.10. mennessä syyskokoukseen Ehdollepanotoimikunnan esitys käsitellään ja uusi hallitus valitaan syyskokouksessa 21.11.  

 Lisäksi hallitus päätti, että Urheilun oikeusturvalautakunnan valitusmaksu vuonna 2020 on 250 euroa yksityishenkilöille ja 700 euroa yhteisöille.  

 Suomen Olympiajoukkueen valintapäivät  

 Olympiajoukkueen tämän vuoden valintapäiviksi, mikäli valintakriteerit täyttäviä urheilijoita on, sovittiin seuraavat ajankohdat: 2. valintapäivä 21.4., 3. valintapäivä 5.5., 4. valintapäivä 2.6. ja 5. valintapäivä 6.7.2020.  

 Ensimmäiset valinnat hallitus teki kokouksessaan 12. joulukuuta, jolloin kisoihin valittiin 7 urheilijaa. Joulukuussa joukkueeseen nimettiin Lotta Henttala, Matti Mattsson, Satu Mäkelä-Nummela, Veli-Matti ”Aku” Partanen, Tuuli Petäjä-Sirén, Topi Raitanen ja Kaarle Tapper. 

 Lisätietoja: Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen, 040 5410 295 

28.1.2020
Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunnan lausunto: Urheilua turvallisessa ympäristössä  

Viime päivien aikana suomalainen urheilu on noussut otsikoihin ikävässä valossa. Me urheilijavaliokunnassa olemme luonnollisesti seuranneet keskustelua mediassa sekä lajiemme sisällä, ja haluamme jakaa omia mietteitämme aiheeseen liittyen; olemmehan tahoillamme eläneet tai elämme edelleen ammattiurheilijan elämää, johon vuorovaikutus valmentajan ja muun ympärillä olevan tiimin kanssa irrottamattomasti kuuluu.

Jokainen meistä on saanut kokea urallaan urheilun parhaita puolia. Olemme omissa lajeissamme saavuttaneet menestystä, mutta mikä tärkeintä, urheilu on tuonut elämäämme esimerkiksi ystäviä, kauniita muistoja ja tärkeitä opetuksia. Myös urheilun parissa saadut kolhut, niin henkiset kuin fyysisetkin, ovat vahvistaneet kasvuamme ehjiksi ja onnellisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

Olemme kuitenkin yhtä mieltä siitä, että jokainen väärin tai väkisin urheilun alttarille uhrattu nuoruus, tai pahimmassa tapauksessa koko elämä, on liikaa. Urheilumenestys ei korvaa kadotettua itsetuntoa, eikä yksikään mitali korjaa särkynyttä mieltä. Jokainen meistä tietää, että äärirajoille on mentävä, mutta tiedämme myös sen, että äärirajoille on mentävä oman tahdon saattamana. Tiedämme myös, että jokaiselle raja on henkilökohtainen; kaikista ei tule lajinsa menestyjiä, ja siinähän homman juju lopulta piileekin.

Onneksi kaikki urheilun tuoma hyvä on mahdollista saada myös ilman menestystä, ja menestyskin on saavutettavissa ilman epäasiallista kohtelua. Yhtä lailla kaikki urheilun tuoma hyvä on myös mahdollista tuhota menemällä liian pitkälle. Tasosta riippumatta. On myös muistettava, että valmentajan ansioluettelossa epäinhimillisen valmennuksen seurauksena särkynyttä urheilijaa ei voi korvata menestyjällä. 

Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet urheilla Suomessa ja kehittää itseämme erittäin inhimillisessä ja urheilijalähtöisessä valmennuskulttuurissa. Onhan urheilu myös yhteiskunnallisesti ajateltuna tärkeä kansamme yhdistäjä, esimerkiksi erilaisten urheiluseurojen ja -tapahtumien kautta. Urheiluperhe on ollut kasvattajamme, ja olemme kiitollisia saamastamme kasvatuksesta. Henkisesti tai fyysisesti väkivaltaista kasvattajaa emme kuitenkaan koskaan hyväksy, vaikkei hän kaikkia toiminnallaan satuttaisikaan. 

Jos koet, että lähipiirissäsi tai omalla kohdallasi esiintyy urheilun varjolla harjoitettua epäinhimillistä käyttäytymistä, älä ummista siltä silmiäsi. Menestyksen tavoittelu ei ole syy loukata tai satuttaa. Asian puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa, mutta se on välttämätöntä. Kannustamme myös vanhempia osallistumaan aktiivisesti lasten ja nuorten harjoitustoimintaan, sekä keskustelemaan nuorten urheilijanalkujen kanssa myös vaikeista asioista. Sormien läpi vääryyttä ei tule katsoa. 

Voit ilmoittaa ongelmista anonyymisti väestöliiton sekä urheiluliittojen ”Et ole yksin” -palvelun kautta: https://www.etoleyksin.fi/haluatko-jutella/ 

Urheilijavaliokunta toimii urheilijoiden edunvalvojana, joten urheilijat voivat olla halutessaan myös urheilijavaliokuntaan yhteydessä, mikäli kokevat urheilussa epäasiallista käytöstä. Urheilijavaliokunnan tehtävänä on auttaa urheilijoita ja viedä asioita tarvittaessa eteenpäin asiaankuuluvalla tavalla. 

Helsingissä 28.1.2020  

Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunta  

Puheenjohtaja, Mika Poutala 
Varapuheenjohtaja, Mikko Ronkainen 
KOK:n urheilijakomission jäsen, Emma Terho
Kesäolympialajien edustajat: Jarkko Ala-Huikku, Antti Kempas, Anu Nieminen, Tapio Nirkko, Hanna-Maria Seppälä
Talviolympialajien edustajat: Ilkka Herola, Tanja Poutiainen-Rinne, Saija Tarkki 
Ei-olympialajien edustaja, Minna Kauppi 
Kesäpalloilujoukkuelajin edustaja, Panu Autio 
Paralympiaurheilun edustaja, Toni Piispanen  

Olympiakomitean urheilijavaliokunta